Siirry pääsisältöön

Potilaan oikeudet

Potilaslain mukaan potilas on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan tai lasta yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa. Toisinaan tämä ei toteudu tai syntyy epäilys, että hoitohenkilökunta olisi tehnyt virheen. Koska me kaikki olemme ihmisiä, ovat virheet mahdollisia. Mitä siis voi tehdä?

Ensimmäiseksi tietysti täytyisi pyrkiä hyvään keskusteluyhteyteen ja ottaa puheeksi asioita, joista itse on eri mieltä. Aina tämä ei toimi eikä potilaalla ole velvollisuutta olla määrättömän joustava, kun on kyse hänen voinnistaan. Toisinaan henkilökemiat eivät kohtaa ja yhteisymmärrystä on vaikea löytää. Tässä tekstissä on lueteltu potilaan oikeuksia. Potilasasiamiehet auttavat, jos koet etteivät nämä toteudu.

Oikeus tulla kuulluksi. Oikeus vaikuttaa hoitoonsa. Oikeus tulla kohdelluksi inhimillisesti.

Oikeus vaihtaa hoitavaa lääkäriä hoitotason sisällä resurssien salliessa. Oikeus valita lääkärinsä.

Oikeus valita hoitopaikkaansa kiireettömän erikoissairaanhoidon osalta.

Oikeus tarkistaa potilaskirjaukset maksutta kerran vuodessa. Tarkoittaa siis kaikkia merkntöjä, myös niitä, joita ei lähetetä kotiin / kirjata Kantaan.

Oikeus pyytää muuttamaan vääriä tai epäasianmukaisia kirjauksia tai kirjauksia, joista voi jäädä seuraavalle hoitavalle henkilölle väärä kuva (monitulkintaiset kirjaukset)

Oikeus tehdä muistutus hoidosta ja kohtelusta. Tämä tehdään yleensä hoitavan tahon kirjaamoon, joka toimittaa sen eteenpäin. Tähän tulee saada kirjallinen vastine.

Oikeus hakea korvauksia potilasvakuutuskeskuksesta selvästä hoitovirheestä, tai muistutuksen jälkeen todetusta hoitovirheestä, silloin kun virheestä on aiheutunut tilapäistä tai pysyvää haittaa. Tilapäinen haitta voi olla esim. virheen vuoksi pidentynyt sairaalahoito.

Oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastoon tai Valviraan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Butyraattia ruoasta? Kuidut, hiilarit ja rasva

Tämä kirjoitus on täysin maallikon päätelmiä, kysy ruokavalioneuvoja ensisijaisesti hoitavalta lääkäriltä. Ravintolisänä saatava butyraatti  Butyraatin eli lyhytketjuisen rasvahapon, voihapon, on useissa tutkimuksissa havaittu olevan hyödyllisiä joillekin henkilöille, joilla on CLD, ks. edellinen kirjoitus. Sen sanotaan vaikuttavan kloridin aineenvaihduntaan, jopa siihen kuinka geenit ilmenevät suolistossa ( mm. Canani  2012), ja siten pidättävän enemmän kloridia elimistössä; CLD potilalla se vähentää suolantarvetta sekä ripulia ja auttaa ehkäisemään vakavaa kuivumista. Butyraattiin  uskotaan ehkäisevän mm. Crohnin tautia ja suolistosyöpää sekä parantavan vastustuskykyä tavallisia infektioita vastaan, sillä sanotaan olevan myös positiivinen vaikutus neurologisiin toimintoihin. Tutkimustietoa butyraatin vaikutuksesta CLD:hen, on saatavissa helpostikin ulkomailta, pääasiassa Italiasta (mm. Canani), mutta suomalaispotilalla tutkimus on vähäistä. Tässä suomalaisessa t...

Kalsiumista ja ripulista

Professori Sam Cheng  on tutkinut kalsiumreseptorin aktivaation vaikutusta ripuliin ja sen aiheuttamaan elektrolyytti/suolavajeeseen. Hän huomasi mm. että kalsiumin reseptorin aktivoiminen, esimerkiksi maidolla tai kalsiumlisillä, lisäsi kloridi-bikardonaattivaihtoa sekä SCFA-bikarbonaatti vaihtoa. (SCFA=lyhytketjuinen rasvahappo). Tällä tavoin kalsium vähensi vatsataudista johtuvaa elektrolyyttivajetta sekä lyhensi sen kestoa. Kalsiumin käyttäminen myös ennaltaehkäisi elektrolyyttivajetta tulevissa vatsataudeissa. Kalsiumreseptorien aktivointi myös ehkäisi liiasta kalsiumista johtuvia haittoja (calsium overload). Nämä on sinänsä merkittävä huomioita juuri CLD potilaille, sillä juuri kloridi-bikarbonaatti vaihto mekanismi ei toimi normaalisti ja toisaalta butyraatti, jota RB Canani on käyttänyt CLD:n hoidossa, on SCFA.  Rasvainen maito sisältää näitä molempia: kalsium ja SCFA:ta Toisaalta, kuitujen ja resistentin tärkkelyksen käydessä suolistossa syntyy SCFA:ta. Si...

Vammaistuesta lääkäreille ja Kelan työntekijöille

CLD lasten saamat vammaisetuudet eivät ole tällä hetkellä oikeudenmukaisia. Tukea myönnetään lyhyissä pätkissä tai vain perustukena. Kelalla on ohje, jonka perusteella käsittelijät arvioivat hakijan oikeutta vammaistukeen, mutta tästä ohjeesta puuttuu kriteerit kloridiripulilapsille. Oikeastaan siitä puuttuu ylipäätän kriteerit suolistosairailla lapsille. Tämä johtuu Kelan mukaan siitä, että suolistosairaiden tilanteet vaihtelee, läääkärien lausonnoista saa riittävän kuvan ja suolistosairaiden asiat menevät herkästi Kelan oman asiantuntijalääkärin arvioon. (Lisäksihän Kelan luokittelussa CLD on harvinainen aineenvaihduntasairaus, ei suolistosairaus) En jaksa usko, että Kelan asiantuntijalääkärillä olisi mitään ymmärrystä CLD:stä. Toisaalta hoitavat lääkärit kirjoittavat lausuntonsa siinä uskossa, että vanhempien kuvaus arjesta painottuu enemmän vammaistukea myöntäessä.  Mielestäni CLD lapsille kuuluisi ylin vammaistuki vauvaikäisenä ja varhaislapsuudessa ennen kuin suolen...