Siirry pääsisältöön

Blogin kirjoittaja - The writer

Olen CLD lapsen äiti. En ole lääkäri, joten neuvottelethan lääkärin kanssa hoidollisista asioista. Koska tietämystä CLD:stä on kuitenkin vain harvoilla lääkäreillä, on tämän blogin on tarkoitus koota yhteen sitä tietoa, mitä CLD:stä on saatavilla. Olen kerännyt tietoni niistä tutkimuksista, jotka ovat vapaasti kenen tahansa luettavissa ja tulevat esiin google scholarin haussa. Jos huomaat asiavirheitä, ilmoitathan minulle, niin korjaan teksteihin! En kirjoita henkilökohtaisia kokemuksia tähän blogiin.

Jos etsit vertastukea , jätä blogiin kommenttia päästäksei salaiseen vertairyhmään tai etsi facebookista Crohn ja Colitis ry:n ylläpitämänä suljetttu vertaisryhmä.

I'm a mother of child who has CLD. Please discuss about medical care with your doctor. Because there is very little information available about congenital chloride diarhhea, I have gathered the information here from the open access researches  (gooogle scholar). I you notice that something is incorrrect, please let me know via comment field. I won't publish any personal details. If you want an answer do not forget give me your email contact info.

For international support look for Facebook group called
''Congenitale Chloriddiarhhoea"


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Butyraattia ruoasta? Kuidut, hiilarit ja rasva

Tämä kirjoitus on täysin maallikon päätelmiä, kysy ruokavalioneuvoja ensisijaisesti hoitavalta lääkäriltä. Ravintolisänä saatava butyraatti  Butyraatin eli lyhytketjuisen rasvahapon, voihapon, on useissa tutkimuksissa havaittu olevan hyödyllisiä joillekin henkilöille, joilla on CLD, ks. edellinen kirjoitus. Sen sanotaan vaikuttavan kloridin aineenvaihduntaan, jopa siihen kuinka geenit ilmenevät suolistossa ( mm. Canani  2012), ja siten pidättävän enemmän kloridia elimistössä; CLD potilalla se vähentää suolantarvetta sekä ripulia ja auttaa ehkäisemään vakavaa kuivumista. Butyraattiin  uskotaan ehkäisevän mm. Crohnin tautia ja suolistosyöpää sekä parantavan vastustuskykyä tavallisia infektioita vastaan, sillä sanotaan olevan myös positiivinen vaikutus neurologisiin toimintoihin. Tutkimustietoa butyraatin vaikutuksesta CLD:hen, on saatavissa helpostikin ulkomailta, pääasiassa Italiasta (mm. Canani), mutta suomalaispotilalla tutkimus on vähäistä. Tässä suomalaisessa t...

Kalsiumista ja ripulista

Professori Sam Cheng  on tutkinut kalsiumreseptorin aktivaation vaikutusta ripuliin ja sen aiheuttamaan elektrolyytti/suolavajeeseen. Hän huomasi mm. että kalsiumin reseptorin aktivoiminen, esimerkiksi maidolla tai kalsiumlisillä, lisäsi kloridi-bikardonaattivaihtoa sekä SCFA-bikarbonaatti vaihtoa. (SCFA=lyhytketjuinen rasvahappo). Tällä tavoin kalsium vähensi vatsataudista johtuvaa elektrolyyttivajetta sekä lyhensi sen kestoa. Kalsiumin käyttäminen myös ennaltaehkäisi elektrolyyttivajetta tulevissa vatsataudeissa. Kalsiumreseptorien aktivointi myös ehkäisi liiasta kalsiumista johtuvia haittoja (calsium overload). Nämä on sinänsä merkittävä huomioita juuri CLD potilaille, sillä juuri kloridi-bikarbonaatti vaihto mekanismi ei toimi normaalisti ja toisaalta butyraatti, jota RB Canani on käyttänyt CLD:n hoidossa, on SCFA.  Rasvainen maito sisältää näitä molempia: kalsium ja SCFA:ta Toisaalta, kuitujen ja resistentin tärkkelyksen käydessä suolistossa syntyy SCFA:ta. Si...

Suoliston bakteerikanta tutkimukset Suomessa ja Norjassa

Suomessa  on nyt tänä vuonna alkamassa kansallinen tutkimus CLD:stä ja bakteerikannasta, tutkijoiden pommittaminen sähköpostein tuotti tulosta. Tässä tutkimuksen julkinen  tiedote. Mutta sillä välin Norjassa asiaan on jo tartuttu. Norjalaistutkijat tekivät bakteerikantatutkimuksen GUCY2C natriumripuli potilaiden bakteerikannasta, ja sen yhteydestä muihin suolistosairauksiin, erityisesti Crohnnin riskiin.  Tutkimus tässä Tutkimuksen pääpointit oli, että GUCY2C geenivirhe vaikuttaa itsessään jo suoraan bakteerikantaan, sillä se muuttaa olosuhteita siten, että jotkin bakteerit eivät välttämättä selviä suolistossa. Erityisen vähän oli bifidoryhmän bakteereja ja f.prausnitzii bakteereja. Näiden puute onkin liitetty suurempaan Crohn riskiin. Sitä voiko bakteerikantaa muuttaa antamalla ravintolisänä probiotteeja ja prebiootteja, ei tutkittu. Kuitenkin tutkijat uskoivat, ettei se välttämättä auttaisi sillä olosuhteet suolistossa ovat tietyille hyville bakteereille erittäin ha...