Tämä kirjoitus on täysin maallikon päätelmiä, kysy ruokavalioneuvoja ensisijaisesti hoitavalta lääkäriltä.
Butyraatin eli lyhytketjuisen rasvahapon, voihapon, on useissa tutkimuksissa havaittu olevan hyödyllisiä joillekin henkilöille, joilla on CLD, ks. edellinen kirjoitus. Sen sanotaan vaikuttavan kloridin aineenvaihduntaan, jopa siihen kuinka geenit ilmenevät suolistossa (mm. Canani 2012), ja siten pidättävän enemmän kloridia elimistössä; CLD potilalla se vähentää suolantarvetta sekä ripulia ja auttaa ehkäisemään vakavaa kuivumista. Butyraattiin uskotaan ehkäisevän mm. Crohnin tautia ja suolistosyöpää sekä parantavan vastustuskykyä tavallisia infektioita vastaan, sillä sanotaan olevan myös positiivinen vaikutus neurologisiin toimintoihin.
Tutkimustietoa butyraatin vaikutuksesta CLD:hen, on saatavissa helpostikin ulkomailta, pääasiassa Italiasta (mm. Canani), mutta suomalaispotilalla tutkimus on vähäistä. Tässä suomalaisessa tutkimuksessa 2006 ravintolisänä saatava butyraatti oli toimimaton ja jopa lievästi haitallista 4/5 potilaalle, mutta tutkimuksessa oli käytetty kalsium-magnesium butyraattia, kun Canani ym. käyttivät vuonna 2010 natriumbutyraattia seitsemälle lapselle. Ensimmäisessä yhden lapsipotilaan tapaustutkimuksessa Canani tosin käytti samaa valmistetta kuin suomalaiset. Cananin 7 potilaan tutkimuksessa tulokset vaihtelivat geenityypistä riippuen. (ks. edellinen kirjoitus). Sitä miksi suomalaistutkimuksen tulokset olivat ristiriidassa Cananin tutkimusten kanssa ei tiedetä.
Hamer on tutkinut butyraatin vaikutusta yleensäkin, ja havainnut, että sillä on väliä millaista butyraattivalmistetta käytetään (Hamer 2007). Tässä tutkimuksessa tultiin myös siihen tulokseen, ettei ulkoapäin otettu butyraatti ole ylipäätään kenelläkään niin tehokasta, kuin ihmisen suolistossa ravinnon käymisprosessista syntyvä.
Eläimistä peräisin olevaa butyraattia saa toisaalta voista ja maitotuotteiden rasvoista. Voi on suurin butyraatin lähde. Kotiopettajaksi siirtynyt lääkäri kuvaa parhaita butyraattia sisältäviä ruokia blogissaan niin, että "jos se haisee juustolta ja hikiseltä pukuhuoneelta, siinä on todennäköisesti paljon butyraattia", ensiksi tästä tulee mieleen vahvat juustot. (The Homeschooling Doctor - Butyrate Series)
Alhaisia butyraattitasoja on havaittu mm. Crohnin tautia sairastavilla ja heidän hoidossaan butyraattivalmisteen on huomattu olevan hyödyllistä. CLD saattaa olla yksi riskitekijä Crohnin taudin synnylle. CLD potilailla on hieman suurentunut riski saada myös Crohnin tauti. Siispä runsaasti kuituja sisältävästä ruokavaliosta tuskin on haittaa? Eikä haittaa varmaan ole siitäkään, jos pyrkii syömään butyraattia valmiiksi sisältäviä ruokia?
Entäpä sitten ne, pahat tyydyttyneet rasvat? Sydän- ja verisuonitaudit? Asia ei välttämättä ole niin simppeli, että kovat rasvat tappavat ja pehmeät ovat terveydelle hyväksi. Sillä maidon rasvan on useissa tutkimuksissa myös huomattu ehkäisevän infektioita, ylipainoa, diabetestä, astmaa ja allergioita.
Ennen vanhainen "kaurapuuroa, marjoja, ruisleipää, kunnolla voita, rasvaista maitoa ja perunaa" kuulostaa aika hyvältä butyraattiruokavaliolta. Sen sijaan vähähiilarinen-kasvisöljy dietti kuulostaa tässä valossa aivan väärältä valinnalta. Monipuolinen ruokavalio on varmasti paras, mutta olisiko siinä hyvä painottaa hieman lisää kuitujen saantia ja vaihtaa margariini voihin?
Toisaalta, maalaisjärjellä, ja hyvin yksinkertaistetusti kuidut sitovat vettä. Jos on CLD, suolisto on täynnä vettä. 14% suomalaisista CLD potilaista oli kuitenkin raportoinut kuitu/tärkkelyspitoisen ruuan ('bulk') vähentävän oireita. Jollei syynä ole butyraatti, ehkä syynä on ruuan koostumus. Kuidut ja tärkkelys sitovat vettä suolistosta, jolloin ripuli vähenee. Suolakorvaus suositellaan myös juomaan ruuan kanssa. Ehkä suola ehtii imeytyä paremmin, jos ruoka, jota syödään kulkee mahdollisimman hitaasti läpi ruuansulatuksen?
Osa kuiduista ja varsinkin resistentti tärkkelys kuuluvat niin kutsuttuun FODMAP ryhmään. Joillakin henkilöillä, joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä, ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja ja tällöin fodmap-rajoitteista ruokavaliota suositellaan. Toisaalta CLD:hen on liitetty myös suolentukkeuman riski, jolloin karkeat kuidut, jotka eivät ehdi suolistossa pilkoutua saattavat tukkia suolen (esim. maissin paahdetut kuoret popcornissa) Ehkä sellaisessa tilanteessa, jossa butyraattia muodostavia kuituja tulisi oireita aiheuttavina välttää, voisi olla apua ravintolisästä? Toisaalta kyse voi olla siitä, että kuituja hajottavia bakteereja on jostain syystä suolistossa vähän eivät kuidut siinä tapauksessa pilkkoudu kunnolla, joka selittäisi tukkeumariskiä.
Asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi, jotta mitään varmaa näistä kuiduista suomalaisten CLD:n hoidon tukena voisi sanoa. Italialainen Professori Roberto Berni Canani on kuitenkin hyvin kiinnostunut tutkimaan aihetta lisää ja aihe kiinnostaa myös suomalaisia tutkijoita - ehkä uusia tutkimuksia on luvassa?
(Suomalaistutkimus alkamassa 2018 Ks. teksti Suoliston bakteerikanta tutkimukset Suomessa ja Norjassa)
Suomalaisten elintarvikkeiden ravintosisällöissä ei erotella kuitujen tyyppejä toisistaan, kuitenkin kuituja voi jakaa niiden ominaisuuksien mukaan erityyppisiin kuituihin.
Resistenssistä tärkkelyksesästä suomeksi
Butyrate, neuroepigenetics and the gut microbiome: Can a high fiber diet improve brain health? , 2016
Prisma: Bakteerit vatsassamme. Palkittu dokumentti suoliston bakteereista, kun ei enää Areenassa näy niin voi etsiä alkuperäisellä nimellä "It takes guts"
Muutamia tutkimuksia maitorasvasta - onko se sittenkään niin paha kova rasva kuin väitetään?
Serial measures of circulating biomarkers of dairy fat and total and cause-specific mortality in older adults: the Cardiovascular Health Study, 2018
Milk fat and gastroentestinal illness, 1984
Consumption of unprocessed cow’s milk protects infants from common respiratory infections, 2015
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis, 2012
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study
Food sources of fat may clarify the inconsistent role of dietary fat intake for incidence of type 2 diabetes , 2015
Ravintolisänä saatava butyraatti
Tutkimustietoa butyraatin vaikutuksesta CLD:hen, on saatavissa helpostikin ulkomailta, pääasiassa Italiasta (mm. Canani), mutta suomalaispotilalla tutkimus on vähäistä. Tässä suomalaisessa tutkimuksessa 2006 ravintolisänä saatava butyraatti oli toimimaton ja jopa lievästi haitallista 4/5 potilaalle, mutta tutkimuksessa oli käytetty kalsium-magnesium butyraattia, kun Canani ym. käyttivät vuonna 2010 natriumbutyraattia seitsemälle lapselle. Ensimmäisessä yhden lapsipotilaan tapaustutkimuksessa Canani tosin käytti samaa valmistetta kuin suomalaiset. Cananin 7 potilaan tutkimuksessa tulokset vaihtelivat geenityypistä riippuen. (ks. edellinen kirjoitus). Sitä miksi suomalaistutkimuksen tulokset olivat ristiriidassa Cananin tutkimusten kanssa ei tiedetä.
Hamer on tutkinut butyraatin vaikutusta yleensäkin, ja havainnut, että sillä on väliä millaista butyraattivalmistetta käytetään (Hamer 2007). Tässä tutkimuksessa tultiin myös siihen tulokseen, ettei ulkoapäin otettu butyraatti ole ylipäätään kenelläkään niin tehokasta, kuin ihmisen suolistossa ravinnon käymisprosessista syntyvä.
Voisivatko siis ihmiset, joilla on CLD, hyötyä ruokavaliosta, joka tukee butyraatin tuotantoa suolistossa?
Suolistobakteerit tuottavat butyraattia ja muita rasvahappoja fermentoidessaan (käymisprosessi) paksusuolessa sellaisia kuituja, jotka eivät sula ohutsuolessa. Tällaista on esimerkiksi resistenssi tärkkelys. Perunaa, kokojyväriisiä, aldente pastaa, kasviksia ja hedelmiä ja kokojyväviljoja. Ilmeisesti peruna, riisi ja pasta olisivat parhaita kylminä tai mahdollisimman vähän kypsennettyinä, koska lämmin ruoka sulaa paremmin ja huonommin sulava kasviperäinen ruoka tuottaa paremmin butyraattia. (The Homeschooling Doctor - Butyrate Series)Eläimistä peräisin olevaa butyraattia saa toisaalta voista ja maitotuotteiden rasvoista. Voi on suurin butyraatin lähde. Kotiopettajaksi siirtynyt lääkäri kuvaa parhaita butyraattia sisältäviä ruokia blogissaan niin, että "jos se haisee juustolta ja hikiseltä pukuhuoneelta, siinä on todennäköisesti paljon butyraattia", ensiksi tästä tulee mieleen vahvat juustot. (The Homeschooling Doctor - Butyrate Series)
Alhaisia butyraattitasoja on havaittu mm. Crohnin tautia sairastavilla ja heidän hoidossaan butyraattivalmisteen on huomattu olevan hyödyllistä. CLD saattaa olla yksi riskitekijä Crohnin taudin synnylle. CLD potilailla on hieman suurentunut riski saada myös Crohnin tauti. Siispä runsaasti kuituja sisältävästä ruokavaliosta tuskin on haittaa? Eikä haittaa varmaan ole siitäkään, jos pyrkii syömään butyraattia valmiiksi sisältäviä ruokia?
Entäpä sitten ne, pahat tyydyttyneet rasvat? Sydän- ja verisuonitaudit? Asia ei välttämättä ole niin simppeli, että kovat rasvat tappavat ja pehmeät ovat terveydelle hyväksi. Sillä maidon rasvan on useissa tutkimuksissa myös huomattu ehkäisevän infektioita, ylipainoa, diabetestä, astmaa ja allergioita.
Ennen vanhainen "kaurapuuroa, marjoja, ruisleipää, kunnolla voita, rasvaista maitoa ja perunaa" kuulostaa aika hyvältä butyraattiruokavaliolta. Sen sijaan vähähiilarinen-kasvisöljy dietti kuulostaa tässä valossa aivan väärältä valinnalta. Monipuolinen ruokavalio on varmasti paras, mutta olisiko siinä hyvä painottaa hieman lisää kuitujen saantia ja vaihtaa margariini voihin?
Toisaalta, maalaisjärjellä, ja hyvin yksinkertaistetusti kuidut sitovat vettä. Jos on CLD, suolisto on täynnä vettä. 14% suomalaisista CLD potilaista oli kuitenkin raportoinut kuitu/tärkkelyspitoisen ruuan ('bulk') vähentävän oireita. Jollei syynä ole butyraatti, ehkä syynä on ruuan koostumus. Kuidut ja tärkkelys sitovat vettä suolistosta, jolloin ripuli vähenee. Suolakorvaus suositellaan myös juomaan ruuan kanssa. Ehkä suola ehtii imeytyä paremmin, jos ruoka, jota syödään kulkee mahdollisimman hitaasti läpi ruuansulatuksen?
Osa kuiduista ja varsinkin resistentti tärkkelys kuuluvat niin kutsuttuun FODMAP ryhmään. Joillakin henkilöillä, joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä, ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja ja tällöin fodmap-rajoitteista ruokavaliota suositellaan. Toisaalta CLD:hen on liitetty myös suolentukkeuman riski, jolloin karkeat kuidut, jotka eivät ehdi suolistossa pilkoutua saattavat tukkia suolen (esim. maissin paahdetut kuoret popcornissa) Ehkä sellaisessa tilanteessa, jossa butyraattia muodostavia kuituja tulisi oireita aiheuttavina välttää, voisi olla apua ravintolisästä? Toisaalta kyse voi olla siitä, että kuituja hajottavia bakteereja on jostain syystä suolistossa vähän eivät kuidut siinä tapauksessa pilkkoudu kunnolla, joka selittäisi tukkeumariskiä.
Asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi, jotta mitään varmaa näistä kuiduista suomalaisten CLD:n hoidon tukena voisi sanoa. Italialainen Professori Roberto Berni Canani on kuitenkin hyvin kiinnostunut tutkimaan aihetta lisää ja aihe kiinnostaa myös suomalaisia tutkijoita - ehkä uusia tutkimuksia on luvassa?
(Suomalaistutkimus alkamassa 2018 Ks. teksti Suoliston bakteerikanta tutkimukset Suomessa ja Norjassa)
Suomalaisten elintarvikkeiden ravintosisällöissä ei erotella kuitujen tyyppejä toisistaan, kuitenkin kuituja voi jakaa niiden ominaisuuksien mukaan erityyppisiin kuituihin.
Lisää luettavaa?
Butyrate, neuroepigenetics and the gut microbiome: Can a high fiber diet improve brain health? , 2016
Prisma: Bakteerit vatsassamme. Palkittu dokumentti suoliston bakteereista, kun ei enää Areenassa näy niin voi etsiä alkuperäisellä nimellä "It takes guts"
Muutamia tutkimuksia maitorasvasta - onko se sittenkään niin paha kova rasva kuin väitetään?
Serial measures of circulating biomarkers of dairy fat and total and cause-specific mortality in older adults: the Cardiovascular Health Study, 2018
Milk fat and gastroentestinal illness, 1984
Consumption of unprocessed cow’s milk protects infants from common respiratory infections, 2015
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis, 2012
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study
Food sources of fat may clarify the inconsistent role of dietary fat intake for incidence of type 2 diabetes , 2015
Kommentit