Koska Suomessa on nyt käynnissä suolistonbakteerikanta-tutkimukseen liittyvä ravintolisäkokeilu tässä lyhyesti koostettuna aiemmat butyraattikokeilut.
Oral Butyrate in Treatment of Congenital Chloride Diarrhea, 2008. Wedenoja, Höglund, Holmberg (linkki ei välttämättä toimi puhelimella)
Long-term outcome and extraintestinal manifestations in congenital chloride diarrhea S. Wedenojan väitöskirja, jossa myös lyhyesti mainittu butyraattikokeilu.
10 vuotta sitten Suomessa kokeiltiin kalsium-magnesium butyraatti ravintolisää 5 potilaalle, joista vain yksi raportoi hyötyä. Hyöty oli lähinnä vessakäyntien vähentyminen, mutta valmisteen käytön lopettaminen aiheutti tällä potilaalla hetkellisesti suoliston tulehdustilasta kertovien arvojen nousun, kuitenkin ilman tulehdusoireita. 1 potilas ei kokenut muutosta oloonsa ja loppujen kolmen ripuli paheni ja kloridin eritys virtsaan väheni.
Tämä kokeielu perustui aiemmin Italiassa tehtyyn kalsium-magnesium butyraatti kokeiluun. Siellä butyraattia testattiin yhdelle lapselle, jolla oli vaikea oireinen CLD. Tämän lapsen kohdalla annostusta lähdettiin varovasti kasvattamaan ja lopulta valmisteella saavutettiin hyötyä, oireet helpottivat. Annos nousi viikottain ja kokeilu kesti vuoden. Butyrate as an effective treatment of congenital chloride diarrhea
Canani kokeili myöhemmin Italiassa natriumbutyraattia seitsemälle potilaalle, tässä hyöty vaihteli geenityypin mukaan, mutta kokeilusta ei ollut kenellekään haittaa. Genotype-dependency of butyrate efficacy in children with congenital chloride diarrhea
Joka tapauksessa nyt menossa olevassa suomalaistutkimuksessa valmiste on sama, jota jo aiemmin Suomessa testattiin ja annoskin sama, jota jo aiemmin käytettiin. Valmiste ja annos perustunevat alkuperäiseen yhden lapsen tapaustutkimuksen tuloksiin Italiasta. Tuskin sitä sillä perusteella on valittu, että oli aiemmassa tutkimuksessa hyödytön/haitallinen Suomessa.
Mielestäni valmisteen valinta herättää paljon kysymyksiä ja jokaisen tutkimukseen lähtevän onkin hyvä keskustella valmisteesta, annostuksesta ja siitä toivotusta hyödystä ja mahdollisista haitoista tutkijoiden kanssa.
Otan kantaa meneillään olevaan tutkimukseen blogissa paremmin vasta kun näen tutkimuksen julkaisun valmiina.
Oral Butyrate in Treatment of Congenital Chloride Diarrhea, 2008. Wedenoja, Höglund, Holmberg (linkki ei välttämättä toimi puhelimella)
Long-term outcome and extraintestinal manifestations in congenital chloride diarrhea S. Wedenojan väitöskirja, jossa myös lyhyesti mainittu butyraattikokeilu.
10 vuotta sitten Suomessa kokeiltiin kalsium-magnesium butyraatti ravintolisää 5 potilaalle, joista vain yksi raportoi hyötyä. Hyöty oli lähinnä vessakäyntien vähentyminen, mutta valmisteen käytön lopettaminen aiheutti tällä potilaalla hetkellisesti suoliston tulehdustilasta kertovien arvojen nousun, kuitenkin ilman tulehdusoireita. 1 potilas ei kokenut muutosta oloonsa ja loppujen kolmen ripuli paheni ja kloridin eritys virtsaan väheni.
Tämä kokeielu perustui aiemmin Italiassa tehtyyn kalsium-magnesium butyraatti kokeiluun. Siellä butyraattia testattiin yhdelle lapselle, jolla oli vaikea oireinen CLD. Tämän lapsen kohdalla annostusta lähdettiin varovasti kasvattamaan ja lopulta valmisteella saavutettiin hyötyä, oireet helpottivat. Annos nousi viikottain ja kokeilu kesti vuoden. Butyrate as an effective treatment of congenital chloride diarrhea
Canani kokeili myöhemmin Italiassa natriumbutyraattia seitsemälle potilaalle, tässä hyöty vaihteli geenityypin mukaan, mutta kokeilusta ei ollut kenellekään haittaa. Genotype-dependency of butyrate efficacy in children with congenital chloride diarrhea
Joka tapauksessa nyt menossa olevassa suomalaistutkimuksessa valmiste on sama, jota jo aiemmin Suomessa testattiin ja annoskin sama, jota jo aiemmin käytettiin. Valmiste ja annos perustunevat alkuperäiseen yhden lapsen tapaustutkimuksen tuloksiin Italiasta. Tuskin sitä sillä perusteella on valittu, että oli aiemmassa tutkimuksessa hyödytön/haitallinen Suomessa.
Mielestäni valmisteen valinta herättää paljon kysymyksiä ja jokaisen tutkimukseen lähtevän onkin hyvä keskustella valmisteesta, annostuksesta ja siitä toivotusta hyödystä ja mahdollisista haitoista tutkijoiden kanssa.
Otan kantaa meneillään olevaan tutkimukseen blogissa paremmin vasta kun näen tutkimuksen julkaisun valmiina.
Kommentit