Tämä teksti koskee suolatasapainosta kertovien labrojen tulkintaa. Toivoakseni tekstistä on apua sellaisissa tilanteissa, joissa lääkärin osaaminen CLD:stä ei jostain syystä vakuuta. Keskustelu kuitenkin lääkärin kanssa, jos sinulla on epäilyksiä suolatasapainon suhteen. CLD on harvinainen ja usein voi käydä niin, että kiireessä unohtaa, ettei kaikkea voi tulkita samoin periaattein kuten kellä tahansa. Omaan kokemukseen perustuen tulkitsen näin:
Labra-arvoissa pätee samat rajat kuin tavallisestikin. Useimpien labrojen sivuilta löytyy viitearvot. Usein ne myös ilmoitetaan labravastauksen yhteydessä.
CLD:ssä olennaisia testejä ovat:
Suolat eli kalium (P-K), natrium (P-Na) ja kloridi (P-Cl).
Verikaasut eli pH, bikarbonaatit (hco3) ja emäsylimäärä (be). (Myös hengitys vaikuttaa)
Kloridin erityis virtsaan, kerta tai vuorokausinäyte, vuorokausi näyte varmempi. (U-Cl tai dU-Cl)
Munuaisten toimintaa kuvaavat arvot krea, kystatiini-C, aldosteroni, reniini ja tarvittaessa GFR (munuaispuhdistuma koe, tehdään päiväsairaalassa).
Suolan (nacl+kcl) nosto laskee pääsääntöisesti aina verikaasuarvoja ja nostaa suola-arvoja. Suolan lasku nostaa verikaasuarvoja ja laskee suola-arvoja. Munuaiset säätelevät tätä, jotta elimistön arvot pysyisivät tasaisina siksi virtsaan erittyvä kloridi tukee tilanteen määritystä ja reagoi herkemmin kuin veren/plasman suola-arvot. Siksi myös koko vuorokauden ajalta kerätty virtsanäyte on kertanäytettä luotettavampi.
Jos ph ja hco3 ovat korkeat, be positiivinen ja suolat matalat eikä pissaan tule kloridia se on selvä merkki suolavajeesta. (Metaboliseksi alkaloosi). Tämä näkyy selvästi, jos korvaus on puutteelista tai vaikkapa akuutisti vatsataudissa.
Jos kuitenkin suolat on ok, ja be negatiivinen, pissassa kloridia hyvin tai jopa reilusti voi olla, että suolaa menee liikaa. Toisaalta pissan kloridi voi puuttuakin, jos suolaa menee niin paljon, että että ripuli kiihtyy mahdottomaksi eikä suola ehdi imeytyä. Ylikorvausta tulee välttää yhtälailla kuin alikorvausta. Se aiheuttaa herkästi kierteen, jossa suolaa aina vaan lisätään. Lievästi negatiivine BE ja HCO3 ja hieman kohonnut pH saattavat johtua ihan vaan kivusta tai pelosta verikokeen otossa (respiratorinen alkaloosi)
Yhtään yksittäistä arvoa ei pidä tuijottaa vaan muistaa kokonaisuus. Ei ole olemassa yksittäistä poikkeavaa arvoa, vaan on olemassa puutteellisia tulkintoja. (Maallikko mielipide) Lääkäri saaattaa tulkita niin, että kun yksi arvo poikkeaa sitä ei huomioida. vaan kokonaisuus onkin ne muut arvot ja poikkeamaa jäädään seuraamaan (=ihmettelemään). Tällöin kannattaa itse olla tiukkana ja vaatia perusteellinen selitys, miksi joku arvo sitten poikkeaa. CLD ihmisilläkin voi olla muuta kuin CLD, joten jokin arvo voi poiketa muun syyn vuoksi kuin CLD:n ja silloin arvon poikkemaa ei voi korjata säätämällä suolaa.
Esimerkiksi CLD tutkimuksissa aldosteroni ja reniini eivät ikinä olleet korkeat tilanteessa, jossa muut arvot viittasivat liikaan suolan saantiin. Alkaloosi ja virtsasta puuttuva kloridi taas viittasivat herkästi myös hormonitoiminnan aktiivisuuteen. Jos CLD potilaan hormoniarvot ovat korkeat, mutta suola-arvot, verikaasut (pH,BE ja HCO3) kohdallaan sekä virtsassa reilusti kloridia, korkeat hormoniarvot johtuvat jostakin muusta.
Jos epäilet, että oma tai lapsesi suolakorvaus ei ole kohdallaan, perehdy labrojen tulkintaan ja keskustele lääkärin kanssa näkemyksestäsi.
Esimerkki 1, suolavaje
Na 135
K 3.4
Cl 95
pH 7.5
BE 5
HCO3 29
u-Cl alle 10
Paha suolavaje
Na 132
K 2.8
Cl 85
pH 7.52
BE 12
HCO3 32
Natrium, kalium ja kloridi laskevat, pH, BE ja bikarbonaatit nousevat. Kloridi puuttuu virtsasta.
Esimerkki 2, ylikorvaus
Na 143
K 4.5
Cl 105
pH 7.4
BE -3.5
HCO3 21.5
dU-Cl yli 40
Ylikorvaustilanne on hankalampi tulkita, koska munuaistoiminta pitää jonkin aikaa veren suolapitoisuuden normaalirajoissa. Ylikorvauksesta kertoo negatiivinen BE ja korkea virtsan kloridipitoisuus sekä matalahkot bikarbonaatit.
Reipas ylikorvaus
Na 147
K 5.2
Cl 114
pH 7.38
BE -5
HCO3 20
Hengitysarvot kompensoi
(Esimerkit on päästä keksitty, ei suoraan kenenkään labratuloksista)
Labra-arvoissa pätee samat rajat kuin tavallisestikin. Useimpien labrojen sivuilta löytyy viitearvot. Usein ne myös ilmoitetaan labravastauksen yhteydessä.
CLD:ssä olennaisia testejä ovat:
Suolat eli kalium (P-K), natrium (P-Na) ja kloridi (P-Cl).
Verikaasut eli pH, bikarbonaatit (hco3) ja emäsylimäärä (be). (Myös hengitys vaikuttaa)
Kloridin erityis virtsaan, kerta tai vuorokausinäyte, vuorokausi näyte varmempi. (U-Cl tai dU-Cl)
Munuaisten toimintaa kuvaavat arvot krea, kystatiini-C, aldosteroni, reniini ja tarvittaessa GFR (munuaispuhdistuma koe, tehdään päiväsairaalassa).
Suolan (nacl+kcl) nosto laskee pääsääntöisesti aina verikaasuarvoja ja nostaa suola-arvoja. Suolan lasku nostaa verikaasuarvoja ja laskee suola-arvoja. Munuaiset säätelevät tätä, jotta elimistön arvot pysyisivät tasaisina siksi virtsaan erittyvä kloridi tukee tilanteen määritystä ja reagoi herkemmin kuin veren/plasman suola-arvot. Siksi myös koko vuorokauden ajalta kerätty virtsanäyte on kertanäytettä luotettavampi.
Jos ph ja hco3 ovat korkeat, be positiivinen ja suolat matalat eikä pissaan tule kloridia se on selvä merkki suolavajeesta. (Metaboliseksi alkaloosi). Tämä näkyy selvästi, jos korvaus on puutteelista tai vaikkapa akuutisti vatsataudissa.
Jos kuitenkin suolat on ok, ja be negatiivinen, pissassa kloridia hyvin tai jopa reilusti voi olla, että suolaa menee liikaa. Toisaalta pissan kloridi voi puuttuakin, jos suolaa menee niin paljon, että että ripuli kiihtyy mahdottomaksi eikä suola ehdi imeytyä. Ylikorvausta tulee välttää yhtälailla kuin alikorvausta. Se aiheuttaa herkästi kierteen, jossa suolaa aina vaan lisätään. Lievästi negatiivine BE ja HCO3 ja hieman kohonnut pH saattavat johtua ihan vaan kivusta tai pelosta verikokeen otossa (respiratorinen alkaloosi)
Yhtään yksittäistä arvoa ei pidä tuijottaa vaan muistaa kokonaisuus. Ei ole olemassa yksittäistä poikkeavaa arvoa, vaan on olemassa puutteellisia tulkintoja. (Maallikko mielipide) Lääkäri saaattaa tulkita niin, että kun yksi arvo poikkeaa sitä ei huomioida. vaan kokonaisuus onkin ne muut arvot ja poikkeamaa jäädään seuraamaan (=ihmettelemään). Tällöin kannattaa itse olla tiukkana ja vaatia perusteellinen selitys, miksi joku arvo sitten poikkeaa. CLD ihmisilläkin voi olla muuta kuin CLD, joten jokin arvo voi poiketa muun syyn vuoksi kuin CLD:n ja silloin arvon poikkemaa ei voi korjata säätämällä suolaa.
Esimerkiksi CLD tutkimuksissa aldosteroni ja reniini eivät ikinä olleet korkeat tilanteessa, jossa muut arvot viittasivat liikaan suolan saantiin. Alkaloosi ja virtsasta puuttuva kloridi taas viittasivat herkästi myös hormonitoiminnan aktiivisuuteen. Jos CLD potilaan hormoniarvot ovat korkeat, mutta suola-arvot, verikaasut (pH,BE ja HCO3) kohdallaan sekä virtsassa reilusti kloridia, korkeat hormoniarvot johtuvat jostakin muusta.
Jos epäilet, että oma tai lapsesi suolakorvaus ei ole kohdallaan, perehdy labrojen tulkintaan ja keskustele lääkärin kanssa näkemyksestäsi.
Esimerkki 1, suolavaje
Na 135
K 3.4
Cl 95
pH 7.5
BE 5
HCO3 29
u-Cl alle 10
Paha suolavaje
Na 132
K 2.8
Cl 85
pH 7.52
BE 12
HCO3 32
Natrium, kalium ja kloridi laskevat, pH, BE ja bikarbonaatit nousevat. Kloridi puuttuu virtsasta.
Esimerkki 2, ylikorvaus
Na 143
K 4.5
Cl 105
pH 7.4
BE -3.5
HCO3 21.5
dU-Cl yli 40
Ylikorvaustilanne on hankalampi tulkita, koska munuaistoiminta pitää jonkin aikaa veren suolapitoisuuden normaalirajoissa. Ylikorvauksesta kertoo negatiivinen BE ja korkea virtsan kloridipitoisuus sekä matalahkot bikarbonaatit.
Reipas ylikorvaus
Na 147
K 5.2
Cl 114
pH 7.38
BE -5
HCO3 20
Hengitysarvot kompensoi
(Esimerkit on päästä keksitty, ei suoraan kenenkään labratuloksista)
Kommentit