Suomessa on nyt tänä vuonna alkamassa kansallinen tutkimus CLD:stä ja bakteerikannasta, tutkijoiden pommittaminen sähköpostein tuotti tulosta. Tässä tutkimuksen julkinen tiedote.
Mutta sillä välin Norjassa asiaan on jo tartuttu. Norjalaistutkijat tekivät bakteerikantatutkimuksen GUCY2C natriumripuli potilaiden bakteerikannasta, ja sen yhteydestä muihin suolistosairauksiin, erityisesti Crohnnin riskiin. Tutkimus tässä
Tutkimuksen pääpointit oli, että GUCY2C geenivirhe vaikuttaa itsessään jo suoraan bakteerikantaan, sillä se muuttaa olosuhteita siten, että jotkin bakteerit eivät välttämättä selviä suolistossa. Erityisen vähän oli bifidoryhmän bakteereja ja f.prausnitzii bakteereja. Näiden puute onkin liitetty suurempaan Crohn riskiin. Sitä voiko bakteerikantaa muuttaa antamalla ravintolisänä probiotteeja ja prebiootteja, ei tutkittu. Kuitenkin tutkijat uskoivat, ettei se välttämättä auttaisi sillä olosuhteet suolistossa ovat tietyille hyville bakteereille erittäin haasteelliset. Ripuli siis vaikuttaa bakteerikannan tasapainoon, eikä pelkästään niin päin, että bakteerikannan epätasapaino aiheuttaa ripulin. GUCY2C on eri sairaus kuin CLD, eikä tutkimusta voi aivan suoraan soveltaa CLD:hen, mutta tämä tutkimus tuo silti arvokasta tietoa synnynnäistä ripulia sairastavien bakteerikannasta.
Bakteerikannan tutkiminen heillä, joilla suolan imeytyminen on mutaation vuoksi häiriintynyttä voi auttaa myös tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavia. Sillä usein suoliston tulehdus vaimentaa suolan imeytymisen mekanismeja ja tämä johtaa ripuliin. Jos löydetään keino vaikuttaa mutaatioiden aiheuttamaan imeytymishäiriöön, sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös IBD sairauksiin. Koska IBD on nykyään uusi kansansairaus, tämä on mielestäni aika suuri juttu.
Suomalaistutkimuksessa on tarkoitus tutkia sekä bakteerikantaa, että ruokavalion ja ravintolisän (magnesium-kalsium butyraatti) merkitystä. Tutkimukseen lähtee kutsuja lähiaikoina, mutta tutkijoilla ei ole kaikkien suomalaisten CLD potilaiden yhteystietoja. Kaikkien 2-60 vuotiaiden CLD potilaiden toivotaan osallistuvan. Jos haluat mukaan soita tutkimushoitajalle Anne Nikkonen 0451285886
Aiheeseen liittyvä aiempi blogikirjoitukseni Butyraattia ruuasta? Kuidut, hiilarit ja rasva
Mutta sillä välin Norjassa asiaan on jo tartuttu. Norjalaistutkijat tekivät bakteerikantatutkimuksen GUCY2C natriumripuli potilaiden bakteerikannasta, ja sen yhteydestä muihin suolistosairauksiin, erityisesti Crohnnin riskiin. Tutkimus tässä
Tutkimuksen pääpointit oli, että GUCY2C geenivirhe vaikuttaa itsessään jo suoraan bakteerikantaan, sillä se muuttaa olosuhteita siten, että jotkin bakteerit eivät välttämättä selviä suolistossa. Erityisen vähän oli bifidoryhmän bakteereja ja f.prausnitzii bakteereja. Näiden puute onkin liitetty suurempaan Crohn riskiin. Sitä voiko bakteerikantaa muuttaa antamalla ravintolisänä probiotteeja ja prebiootteja, ei tutkittu. Kuitenkin tutkijat uskoivat, ettei se välttämättä auttaisi sillä olosuhteet suolistossa ovat tietyille hyville bakteereille erittäin haasteelliset. Ripuli siis vaikuttaa bakteerikannan tasapainoon, eikä pelkästään niin päin, että bakteerikannan epätasapaino aiheuttaa ripulin. GUCY2C on eri sairaus kuin CLD, eikä tutkimusta voi aivan suoraan soveltaa CLD:hen, mutta tämä tutkimus tuo silti arvokasta tietoa synnynnäistä ripulia sairastavien bakteerikannasta.
Bakteerikannan tutkiminen heillä, joilla suolan imeytyminen on mutaation vuoksi häiriintynyttä voi auttaa myös tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavia. Sillä usein suoliston tulehdus vaimentaa suolan imeytymisen mekanismeja ja tämä johtaa ripuliin. Jos löydetään keino vaikuttaa mutaatioiden aiheuttamaan imeytymishäiriöön, sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös IBD sairauksiin. Koska IBD on nykyään uusi kansansairaus, tämä on mielestäni aika suuri juttu.
Suomalaistutkimuksessa on tarkoitus tutkia sekä bakteerikantaa, että ruokavalion ja ravintolisän (magnesium-kalsium butyraatti) merkitystä. Tutkimukseen lähtee kutsuja lähiaikoina, mutta tutkijoilla ei ole kaikkien suomalaisten CLD potilaiden yhteystietoja. Kaikkien 2-60 vuotiaiden CLD potilaiden toivotaan osallistuvan. Jos haluat mukaan soita tutkimushoitajalle Anne Nikkonen 0451285886
Aiheeseen liittyvä aiempi blogikirjoitukseni Butyraattia ruuasta? Kuidut, hiilarit ja rasva
Kommentit